Syksyn kylmät kelit houkuttelevat takan lämpöön. Kun ilmat lauhtuvat nollan asteen tienoolle ja allekin, tekee mieli saada lisälämpöä huoneistoon. Tällöin yleensä aloitellaan takan lämmityskautta. Takka on kuitenkin yleensä ollut käyttämättä koko pitkän kesän ja hormipeltikin ollut kiinni (ilmanvaihtokoneellisissa taloissa tietenkin pitää olla kiinni).
Tulisija on ”kylmä” ja hormi on ”kylmä”. Yleisin virhe on tällöin, että tuikataan takkaan tulet muitta mutkitta. Yleensä takka lähteekin vetämään mutta hetken kuluttua savut tulevatkin sisään.
MISTÄ HUONOVETOISUUS JOHTUU?
Ongelmia tiiviissä nykytalossa voi esiintyä vielä enemmän, joissa ilmanvaihtoa ei ole säädetty takan kylmäkäyttöönottoa tai sytytystä varten, eikä tarpeellista korvausilmaa takalle ole ehkä suunniteltu.
Samat ongelmat ilmenevät keväällä kylmään mökkiin tullessa ja pahimmillaan jopa muutaman päivän tulisijan käyttämättä jättäminen aiheuttaa samat käyttöönotto-ongelmat. Ongelmaa korostaa vielä kohtuullisen lämmin keli, kun ei olla kuitenkaan vielä sydäntalven pakkasilla. Hormin veto kun on suoraan riippuvainen hormissa olevan savukaasun lämpötilan ja ulkolämpötilan erosta. Mitä suurempi tämä on, sitä parempi veto. Tästä johtuukin, että kiukaat ja kamiinat jotakuinkin aina lähtevät vetämään: niissä kun kuuma savukaasu menee melko suoraan hormiin. Siis alkuvedon saanti riippuu paljon tulisijan ja hormin yhdistelmästä.
Hormin veto kun on suoraan riippuvainen hormissa olevan savukaasun lämpötilan ja ulkolämpötilan erosta.
Esimerkiksi muistan hyvin, kun lapsuuden kodissa oli leivinuuni tiilihormissa ja sitä sytyttämään aloittaessani vain 2-3 päivän päästä edellisestä lämmityksestä, sai useasti savut pirttiin. No ei muuta kuin imuri puhallustoiminnolle ja leivinuunin luukun ilmaraosta puhaltamalla pakotettiin uuni vetämään. Savuista hommaa oli, mutta kunnon tuuletus päälle, niin ei sitä huomannutkaan jälkeenpäin. Seuraavalla kerralla kyllä muistin nuohousluukun kautta polttaa paperia ja risuja, jotta hormiin tulee ”siemen” veto.
Ilmiötä kutsutaan kansankielessä ilmalukoksi. Teorioita ilmalukon muodostumiseen on niin monta kuin uunin ja takan lämmittäjää, mutta pääsyyllinen on savukaasuissa oleva kosteus. Kosteutta alkaa muodostua voimakkaasti palon edetessä puussa olevan veden höyrystyessä lämmön vaikutuksesta. Runsas ylimääräinen kosteus alkaa pikkuhiljaa kondensoitumaan savukaasuissa oleviin partikkeleihin ja kylmiin pintoihin. Tämä aiheuttaa savukaasussa erilaisia termodynaamisia (paineen ja lämpötilan) muutoksia niin, että savukaasut muuttuvat paikallisesti raskaammaksi huoneilmaan verrattuna ja ilmalukko on valmis!
miksi toiset tulisijat ja hormit toimivat aina varmemmin?
Tämä riippuu siitä, kuinka ”herkäksi” yhdistelmä muodostuu ja kuinka takkaa käytetään sytytyspesällä. Todella hyvä hyötysuhteinen kylmä takka tai uuni jäähdyttää savukaasut sytyttäessä jo liian kylmäksi ennen hormiin menoa, että vetoa ei pääse muodostumaan ja jos vetoa syntyy, niin kylmä hormi voi jäähdyttää ylös noustessaan savukaasua lisää. Tästä johtuukin, että sellaiset hormit, jotka eivät varaa lämpöä, voivat olla parempia syttymään, mutta taas toisaalta jäähtyvät myös nopeammin. Varaavat hormit taas pysyvät lämpiminä pidemmän aikaa, jolloin seuraavalla kerralla – kunhan edellisestä kerrasta ei ole ollut liian kauan – lähtee hyvin vetämään. Eli molemmilla hormityypeillä on omat hyvä ja huonot puolet. Toisella nopea hormin lämpeneminen, muttei varaavuutta ja toisella hidas hormin lämpeneminen mutta varaavuutta, joka voi lämmittää talon rakenteita vielä, kun takkakin jäähtynyt ja vetoa on valmiiksi, silloin kun hormikin on lämmin.
Siis mikä avuksi? Kannattaa ensiksi tutustua takan käyttöohjeisiin takan peruskäytön osalta, jos sellainen löytyy. Monesti sielläkin opastetaan ongelmatilanteissa. Mutta perusratkaisu ongelmaan on hormin ja/tai tulisijan esilämmitys. No miten tämä tapahtuu? Se riippuu oikeastaan välineistä mitä on käytettävissä. Esimerkiksi, jos tulisija ja hormi on ollut pitkään käyttämättä, voi sitä lämmittää hiustenkuivaajalla tai kuumailmapistoolilla ja kuinka kauan, sen oppii käytännössä vain testaamalla. Tämän voi tehdä joko takan pesästä tai sitten suoraan takan tai hormin nuohousluukusta.
Jos tulisija ja hormi on ollut pitkään käyttämättä, voi sitä lämmittää hiustenkuivaajalla tai kuumailmapistoolilla.
Esilämmityksen jälkeen voi varovasti käynnistellä takkaa tai uunia. Sytytyspesä kannattaa aloittaa pienellä panoksella pienillä puilla, jos ei ole varman lähteekö takka vetämään. Ilmaakin kannattaa antaa reilusti ilmansäätimiltä, että savukaasu menee lämpimänä mahdollisimman pitkälle hormiin.
Itse aikanaan leivinuunia käynnistellessä poltin pieniä risuja tai jonkin verran sanomalehteä leivinuunin poskikanavan nuohousluukusta. Tämä siis se perinteinen tapa, jos ei ole sähköä saatavilla. Ja kaikenlaisia ”kikka viitosiakin” on olemassa. Tädilläni on leivinuuni mökillä, ja sehän ei lähde vetämään millään kylmään mökkiin tultaessa. No onneksi mökillä oli myös kamiina, jolla sai peruslämmön nopeasti ylös. Samalla paljon isoja kynttilöitä leivinuuniin päiväksi palamaan ja seuraavana päivänä leivinuuni lähteekin jo vetämään. Jo pelkkä lämmin huoneilmakin auttaa asiaa, jos se pääsee hormin kautta virtaaman takan läpi. Loppuina mökkipäivänä ei kamiinaa tarvitsekaan lämmittää ja ruuatkin tulee leivinuunissa valmiiksi. Aina kun vain kokeilee jotain ”kikka viitosia”, on hyvä seurata tilannetta ja olla tarkkana, ettei mitään vahinkoa pääse käymään. Esimerkiksi yllä olevassa tapauksessa kynttilän steariinit ei sula tulisijan rakenteisiin tai huoneilma käy liian raskaaksi, jos tuuletus tai ilmavaihto on huono.
Itse aikanaan leivinuunia käynnistellessä poltin pieniä risuja tai jonkin verran sanomalehteä leivinuunin poskikanavan nuohousluukusta. Tämä siis on se perinteinen tapa, jos ei ole sähköä saatavilla.
Jos haluaa, että käyttöönotto sujuu aina hyvin ilman kommervenkkeja, niin hormin päähän asennettavalla hormi-imurilla voi ratkaista tämänkin ongelman. Tällöin vetoa on aina, olipa hormi tai tulisija kylmä. Siitäkin lisää edellisessä blogissa, jossa käsiteltiin korvausilman saantia takalle.
Katso myös 5 vinkkiä lämmityksen aloittamiseen.
